perjantai 27. helmikuuta 2009

Tokova ja aksaa.

Eilen oltiin Troyn kanssa Nummisissa treenaamassa. Hannalla oli ratapiirros, joka pullotti keljuja kohtia. No, sitä sitten ratkaisemaan. Tehtiin Troipan kanssa radasta n. puolet ja olin todella tyytyväinen, etenkin toiseen puolikkaaseen. Eka osassa oli sylkkäriä ja kaikkee vaikeeta kuvioo ja vaati useamman otoksen, ennen kuin onnistui. Toka osassa oli mm. putki suljetusta kulmasta ja JIHUUU, Troy teki sen!!! En ole koskaan ottanut radalla kyseistä kulmaa, ainoastaan yksittäisenä joten tämä oli hieno asia ;). Hyvä fiilis tuli saavutettua, joten ei tehty loppu rataa.
Tänään Kumpumäellä tokon merkeissä. Troyn kanssa voittajan ohjelma kisamaisesti; ilman palkkaa. Todella hienosti meni ja palkkauttuu todella hyvin pelkistä kehuista. Kaukkareissa hapuilua, jota pitää treenata muualla kuin kotona.
Näköjään se sama lainalaisuus pätee lajissa kuin lajissa;"treenaa kuten kilpailet". Nyt kun agiliidossakaan en sallinut Troylta hillumista radalla ennen suoritusta, oli se paljon keskittyneempi suorituksessa, eikä juurikaan räksyttänyt :o). Oppia ikä kaikki!

lauantai 21. helmikuuta 2009

Karsintaa ja liitoa.

Lauantai aamuna ennen sianpieremää nokka kohti Venäjän rajaa; Virolahdelle. Maajoukkue karsinta vol.2 oli vuorossa.
Tuubi oli kisan aluspäivinä saannut seurata Troipan treenejä sivusta, ajattelin viisaana sen saavan siitä jotain extraa. No, juurikin niin tapahtui. Paikallaolot oli erinomaiset, mut Tommi (Varis = tuomari) nakkas ysit? Seuraamisessa hirveetä yliyritystä ja siitä säälittävät 7,5p. Muutoin Tuubi teki ihan hyvän setin, verotus oli vaan p a l j o n normaalia ankarampaa. Karkaaminen ruudusta ei auttanut asiaa! Jaa, pahana jutskana myös kapuloista kuumuminen, mikä johti niiden pureskeluun :o( Prkl... Tämäkin taas. Tunnari tästä syystä vitonen. Tuloksena säälittävät 236,5p ja eiköhän se keskikastiin pääsyyn oikeuta ;).
Me starttattiin kisaan ekana ja saatiin olla todellakin ladun aukaisijoina. Pohja oli ihan hirvee! Se oli vissiin möyhitty jollain kultivaattorilla ennen kisaa. Siihen uppos nilkkojaan myöten ja eteneminen tuntui kuin ois kaurapuurossa talsinut.

Suoraan kisoista säntäsin Troipan kanssa agilitytreeneihin. Eskolan Kaisa teki mulle, toiveitteni mukaisesti, sylkkäri treenin. Voi v...u , että voi olla mulle vaikee asia! Kuitenkin ois parein opetella, Troyn vauhdin tuntien en kerkee varmaan muita hienouksia tekemään. Minä opettelin ja Troy teki duunia. Voi raukkaa! Vaikka tosiasiassa tuntui enemmän kärsivän siitä odottelu ajasta ;).
Tosiasiassa tänään tuntui, ettei mikään onnistunut...
Että nopeasti sitä palattiin maan pinnalle :). No, elämä on laiffii..

Elävää kuvaa meidän kisasta, kiitos Jessicalle ;o)

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Tahmeaa tokoa


Nummisissa käytiin tänään tokoamassa.
Troy oli ihan mahdoton! Se on niin mahdottoman kerkeevä ja vilkas, että voih, voih ja voih. Se on tietty kaikkea mitä Tuubi ei kenties ole, mutta on siinä sitä ylimääräistä sählää ihan tavattoman paljon. Esimerkki; tunnistusnouto.
Hanna vie kalikat, lähetys. Lähtee vasta tokalla koska tuijottaa lumoutuneena Hannaa. Kapuloille, hirmuinen nuuskutus, pyörii, sotkee kalikat, alkaa syödä jotain moskaa maasta kasan vierestä. Uusi lähetys, lähtee tokalla, koska Hanna on edelleen ihmeellisen taitava kun osaa viedä kalikoita *huokaus*. Pääsee kalikoille. Joku liikkuu pihalla, Troy katsoo minuun: "onko pakko jatkaa, pihalla on joku!?" Jatkaa kuitenkin ja löytää sen hirmu huseeraamisen jälkeen oikean. Kerran viellä. Lähetys. Nyt lähtee ekalla, mun känny pärähtää soimaan. Troy pysähtyy kesken matkan ja katsoo. "aha! Nyt siis on tauko!?" ARGH! Pyörähtää kuitenkin pikaisesti kapuloille ja tuo oikean. Mä olin ihan loppu tän jälkeen. Siis ihan liikaa dataa liikkuu sen koiran päässä ja liian lujaa! Juurikaan ei voi sanoa, että vois luottavaisin mielin sen kanssa astua kisakehään. Asiaa ei varmaan kuitenkaan helpottanut se tosiasia, että yleensä tuossa maneesissa mennään agiliitoa...

Tuubi oli loisto tuulella ja teki normisetin. Hermolepoa!

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Hiihtokoulussa

Minä en päässyt tänään rinteeseen, sen sijaan Troy pääsi hiihtokouluun Hanskin kanssa.
Tässäpä on kova pari naruluokkiin ens talvena! Pahoittelen heiluvaa kuvaa, ei ole pätevää selitystä...Ihan olin selvinpäin vaikka tulos on kuin humalaisen kuvaamaa.. :(

Vuokratuissa tiloissa

Perjantaina tokotettiin maneesilla. Ihanaa olla jossain missä ei tarvii pelätä liukastuvansa. Tuleehan siel koirat likaiseksi, mut so what.
Tuubilla läpi koko ohjelma, hieno setti taas. Juoksun käännökset oli nyt hyvät. Troy oli ihan yli innokas ja painoi kuin trukki seuraamisessa. Ympyrät vasempaan sai painetta vaimenemaan. Kivaahan se on kun treenit maistuu :). Idarin seisominen hukassa, istumista tarjoaa koko ajan. Helpotin tehtävää ja muistuihan se. Merkki ja ruutu oli hienot. Tunnaria työstettiin enemmän. Vire oli katossa ja nenä kotona :o/ .Troippa ei kuitenkaan palkattomista toistoista masennu vaan vauhti senkun kiihtyy, huokaus... Viimein se alkoi hahmottaa tämän tempun punaisen langan ja oma löytyi, nopeasti tottakai, mutta löytyi.

Lauantaina mentiin Messilään pesueen kanssa laskettelemaan. Tyttäret suksilla ja minä laudalla (suksia en omista). Homma muistui, tauosta huolimatta, hyvin mieleen ja niin lähdettiin isoihin mäkiin. Yllättäen huomasin eksyneeni johonkin lautailioiden hyppri-kumpare-hirvitys-mäkeen ja kun tieto saavutti aivot, oli myöhäistä perua. Tein niin hienon ilmalennon, että se hakee vertaistaan ( ainakin meidän melkein nelkyt-jengissä ;) ). Tästä tuloksena mustunut pakara, kipee selkä, kipee niska, kipee kämmen. Miksen voi tyytyä murtomaahiihtoon järven jäällä?

Messilän reissusta suoraan Nurmijärven hallille agiliitoon. Mäkelän Sari oli koutsina ja teemana kepeille meno. Radan keskellä kepit, päissä rinnakkaiset hypyt ja uloimpana mutkaputki. Ideana opettaa koiraa oppimaan säätelemään vauhtia sopivaksi pujotteluun eri kulmista. Harjoitus oli Troippa "the pujottelijalle" pala pannukakkua. Se ei juuri vauhtia himmaa, täysillä mennään, siitä lähdetään ;). Treenit nostivat Troyn mielialaa entisestään ja se oli ihan pilvissä ;).

Mun mieliala vain laski kun heräsin sunnuntai aamuun. Luulin, että vain pakara sattui pahasti lautalennossa. Koko vartalo huutaa, pahiten selkä... :o( Ei rinteeseen tänään.

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Jospas minä hallin saisin.....

Voi, miten on ollut hymy herkässä sunnuntain jälkeen :)). Voittajan on helppo hymyillä - pitää paikkaansa. No, täältä tullaan alas kuin kivi, mutta pitää nauttia niin kauan kuin voi.

Treenaaminen on ollut aikasen hankalaa viime päivinä. Kaikki paikat on ihan luistinratana. Ollaan siis tehty jotain pientä hiomista sisällä ja tänään Prisman parkkihallissa. Keksin keinon juoksuseuraamisen kuplintaakin; kääntyminen vasemman kautta ei aiheuta vastaavaa. Niinpä taidamme ottaa sen käyttöön. Troy pääsi myös tokottamaan. Se oli niin onnellinen. Viikko sairaslomaa on ankara paikka Troipan kaltaiselle virtapiirille. Tokikin se oli ihan sen kaiken levon tarpeessa. Nyt alkaa yskä helpottamaan. Tehtiin tunnari pitkästä aikaa. Se on ihan uskomaton; se tekee sen(kin) liikkeen ihan hirveetä kyytiä. Tuntuu ettei se haistele kalikoita lainkaan, mutta toistot osoittivat luuloni vääräksi. Vaikka touhu näytti täys kaaokselta, aina tuli oikea kalikka! Yritän sanoa käskyn mahdollisimman tylsällä ja hiljaisella äänellä, silti se lähes joka kerta räjäyttää kalikat kun sen tilanne nopeus on liian suuri ;).

Hirmunen polte ois päästä jo agilityä treenaamaan. Uudet kisatkin on jo kalenterissa...

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Tokotus sunnuntai



Eilen olin katselemassa Nurmijärven hallilla agility treenejä jotka Niinu veti ja joissa meidän niin piti olla mukana. Vaan toisin kävi, Troy kotona, minä katselu oppilaana. Hyödyllistä on toki katsellakkin, näkee eri ohjaajien erillaisia tapoja ohjata; mielenkiintoisaa! Sain myös tehdä pikkupätkiä Hubban ja Kutsis-Penan kanssa, mikä oli ihanaa :). Rataan tutustumiset on mulle aina hyödyllisiä.
Sunnutaina tokokisat Kumpparilla ja minä olin lupautunut kanttiini-tädiksi. Näin tapahtuikin, mutta kun peruutuksia sateli avoimeen ja voittajaankin kysyin saisinko tulla Tuubin kanssa paikkaamaan tilanetta ja sain :). Niimpä Marjon kanssa haettiin Tuuberoinen paikalle voittaja luokan aikana. Startattiin tietty viimeisenä kuudesta EVL koirakosta. Liikkeet tehtiin, ryhmäliikkeiden jälkeen, kaikki putkeen sekoitetussa järjestyksessä. Todella toimiva ja nopea systeemi!
Pystyin keskittymään hyvin, kotikenttä ei aina ole etu tässä asiassa, olen huomannut. Nyt kenties oli ;). Ekana oli hyppynouto josta Tuubi oli mielissään ja teki sen hienosti 10. Kaukkarit seuraavana, pientä ennakointia 8,5. Tunnari oli todella upea. Löysi ympyrästä nopeasti oman, siisti nosto ja Tuubimainen "keskittynyt" palautus 10. Idari onnistui tällä kertaa niinkuin pitääkin 10. Ruutu oli hieno 10. Luoksetulossa en osaa ikinä pysäyttää merkeille :( Tuubi kuitenkin pysähtyi kuitenkin nopeesti käskyn saatuaan. Makuussa meinas pylly jäädä pystyyn ;) 9p. Seuraaminen oli hienoa Tuubin seuraamista, ainoastaan juoksuosuus häiritsee mua, siinä on kuplintaa vieläkin. Arvosana 9,5p.Ohjattu virheetön, hyvällä palautus vauhdilla. Vino perusasento lopussa 9,5. Loppusaldona huikeet 307p ja luokkavoitto. Laisi on tietty herkkä antamaan pisteitä, mutta täytyy sanoa, että olin Tuubiin todella tyytyväinen, se vaan innostui enenmmän ja enemmän suorituksen edetessä. Varmasti myös suoritus järjestys oli mieluisa.
Toiseksi tuli lapukka Hesasta ja kolmanneksi Laamasen Mia Ainon kanssa. Hienosti meni toki kaikilla EVL koirilla tänään. Ykkösiä tuli myös treenikavereille; Dinolle, Riffille ja Lennonille Onnea! Voittajassa sen sijaan tulostaso oli masentava, vain yksi kakkostulos, muut alle sen... :(. Mutta meillä meni hyvin, JEEEE! =D

perjantai 6. helmikuuta 2009

Tokoiltukin on.

Tuubi pääsi tänään yksin maneesille. Tehtiin koko ohjelma. Viikko sitten oli liikkeenohjaustakin, nyt ilman. Hienosti menee Tuuberoinen. Ei suurta moitteen sijaa oikeastaan. Olen sen asenteeseen kerta kerralta tyytyväisempi. Tänään en itse ollut ihan parhaassa vireessä, kun Troy alkoi yskiä. Sekös minua harmitti! Juurikin siksi, että Niinun treenit jää näin meildän osalta huomen väliin, byäääääh!! Olisin niiin halunnut! Mutta, koira kuntoon, siittä lähetään.
Menen kuitenkin katsomaan touhua, aina sitä siinäkin oppii.
"Troippa-poika sairastaa, häntä hellikäämme..."

tiistai 3. helmikuuta 2009

Aurinko!


Tänään se ilmestyi! Ihmeellinen valoilmiö aurinko :). Tosin katselin sitä ikkunasta työpaikalta... Onneksi pääsin ajoissa ja kipinkapin kotiin ja koirien kanssa lenkille.
Tehtiin rauhallinen kympin lenkki. Upea keli,vaikka aurinko kiirehtkin jo toselle puolelle palloa.
Troy sai jonkun vatsapöpön, ehkä Purinalta tai mistä tahansa. Talo oli kurassa kun onneton hajuherkkä kuopus tuli kotiin eilen. Ohjeitteni mukaan Milja sitten siivos kakat. Oisimpa ollut kärpäsenä katossa, kun se reppana on pukenut ylleen kaikki mahdolliset suojavarusteet ja yökkien siivoillut lattioita. Tästä uroteosta Milja ansaitsi elämänsä ekan Banana split-jädeannoksen =D.
Lenkille pääsi mukaan myös kamera ;)







sunnuntai 1. helmikuuta 2009

HAU kisat

Aamusta tänään kohti Konalaa ja Purina areenaa. Ohjelmassa oli kisat ykkösille ja kakkosille, hypäri ja aksaradat, tuomarina Anne Savioja.
Aikamoinen jännitys alkoi rataan tutustumisen jälkeen. Hiukka liikaa, sillä en pystynyt keskittymään ja kuten Maria myöhemmin osuvasti sanoi; muutun passiiviseksi ja löysäksi kun jännitän liikaa. Troyn silmät pyöri lottopalloina kun tultiin lähtöön. Jätin sen kuiskimalla jotain "odottamis" käskyä. Ei hyvää tiennyt tämä. Karkas lähdöstä ja se mitä saatiin suoritettua, meni Troyn pyydystämiseen. Kepeillä toki sain sen kiinni, mutta ajauduin ohjaamaan sen johonkin ihan muualle. Pakka oli jo hajonnut ja koira lähtenyt lapasesta, huoh... HYL siis ja hyvä niin, ihan kaoottinen rata :o(.
Toiseen rataan kerkesin miettiä asioita ja sain hyvin pois mielestäni epäonnistumisen tunteet eka radalta. Nyt keskityinkin paremmin ja päätin myös etten salli pisaraakaan Troyn höyryämistä hallissa. Ja kas, kun olin sille tiukkana ja vaadin sitä keskittymään olennaiseen, näin myös tapahtui. Rata mentiin kuin siivillä (mun sisäinen "niinu" heräs ;o) ) ja olin edelleen tiukkana ja vaativana mm. kontaktien suhteen, jotka onnistuivat hyvin. Aikaa niissä tietty meni, mutta ei haittaa. Keinun jälkeen leikkasin hypyn takana liian jyrkästi ja rima tuli alas :(. Muutoin rata oli virheetön ja -5,jotain alle ihanneajan.
Mä olin niiiiiiin fiilareissa! Nyt mulla oli se koira mikä on ollut treeneissäkin! niin hienoo! =D Se jopa otti vastaan pallon, mitä se ei yleensä kisoissa kykene tekemään, kun heti radan jälkeen pitää taas alkaa vuohottamaan kaikkea muuta. Vaan nyt se oli mun kanssa! Jiiihuuu!
Ohessa elokuva aksaradasta.


Täsmälliset pennut!

 Merri x Erica pennut syntyivät täsmällissti ensimäisenä laskettuna päivänä eli 22.12. ja ovat nyt reippaita viikon ikäisiä pötkylöitä. Sald...