tiistai 31. maaliskuuta 2015

Talvinen loma.

Pitkästä aikaa jos tätä blogiakin päivittäisi.

Kevät on lähtenyt käyntiin hyvin  (kelien puolesta) jo kertaalleen, kunnes tuli mun lomaviikko ja takatalvi. No, mulla on lämmin mökki ja netflix täys katsomatonta matskua.

Kasvatit on aloittaneet vuoden ripeästi kisaillen tokossa ja agilityssa. Tulokset on kyllä upeita, hiljaiseks vetää; kaksi tytöistä on jo kolmosissa agilityssa ja sertiä ja tuplaa on  kerätty ja toko-uratkin on nousujohteisia! Upeeta!
Inkerin kanssa on treenattu kyl koko talvi, kisatulokset ei saa kuitenkaan hihkumaan riemusta. Vihelsin sitten pelin poikki ja Taija sai mun kovaan kalloon taottua muutaman  agilityn lainalaisuuden. Sen työn tuloksista toivottavasti pääsen jossain kohtaa nauttimaan. Kunnianhimo lajia kohtaan on laantunut aikalailla, monestakin eri syystä.
Alkuvuodesta perustin oman toiminimen lähinnä kahvakuulakoulutuksia varten ja se osa elämää vaatii aikaa tällä hetkellä. Siinä myös rahamylly käy ajoittain myös toiseen suuntaan, eli saatan tienatakin jotain. Myös tulokset kuulaamisen ja nyrkkeilyn saralla on jotenkin palkitsevampia tällä hetkellä kuin vaikka aksassa. Olen myös aikasemminkin todennut agilityn hintojen karanneen mun ulottumattomiin. Harvoin kun sitten raaskii kisata ei hyllyrivistö juurikaan motivoi... mut koitetaan jotain viel siinäkin saada aikaseksi.

Pink on kasvanut hienoksi nuoreksi neidiksi! Villi vilperi se on ja mulla on ollut vaikeuksia saada ruokaa tarttumaan sen kiireiseen kroppaan. Tokon perusteita hinkataan, edistytään ja pakitetaan. Agility on tullut tutuksi enimmäkseen katsomon puolelta, mutta kyllä hän jo muutaman esteenkin osaa. Sen hän on katsellessaan oppinut, että kovaa pitää mennä!

Jännä kesä edessä kun Pink ja sen sisarukset tulevat kuvausikään. Kasvatti tapaamisessa palmusunnuntaina olikin kivasti Inkin jälkeläisiä molemmista pentueista. Kyl on erilaiset pentueet !! Pojat Tronic-pentueesta ovat tosi komeita ja vahvoja, jotenkin jo hyvin valmiin oloisia. Pink oli ainoa honkkeli-varsa porukassa.


Nuoresta iästään huolimatta on pentue herättänyt huomiota ja Pinkilläkin on jo pentujono ja samaa kuulin muiltakin. Hassua jotenkin, kun ne on vasta ihan babyjä.
Karmiwat taas ovat duunareita viimesen päälle ja niiden haastavahko luonne vaati omistajilta paljon. Palkintona on kuitenkin huikeita tuloksia kun kaiken saa kanavoitua oikein.


Pentusuunnitelmiakin pitäisi tehdä Guessin osalta ja ehkä myös jollekin Karmiwalle. Uroksen löytäminen on vaan jotenkin yli-vaikeeta. Tieto lisää tuskaa jne..
Totuus on, että 100% tervettä linjaa ei ole olemassakaan, ei Suomessa eikä ulkomaillakaan. Riskien minimointiahan se siis lopen on. Eräs viisas ystäväni sanoi hyvin, että pitää muistaa koirien selviytymisstrategia; ne lisääntyy tehokkaasti siksi, että vahvimmat selviytyisi. Joukkoon näin ollen mahtuu myös sairaita yksilöitä ja se kuuluu asiaan, näin tapahtuisi myös luonnon valinnassa. Niiden kanssa on vain elettävä, kukaan ei lie tahallaan jalosta sairautta.
 Mut joo, nää on ikuisuusjuttuja ja perin arkoja aiheita, sen sain tuta kun kerran  aikaisemmin kirjoitin jotain terveystutkimuksista...


Yhtäkaikki; nautin ihanista koiristani, muista harrastuksista ja koitan pitää pipon sopivan löysällä niin harrasteissa kuin jalostuksessakin. Kummassakin kun on se totuus, että yhtä ainoaa oikeaa ei ole.

Mahtavaa matkaa kohti kesää ja valoa!!


Pentukesä alkaa olla ohi.

Pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa, jotka löytyivät osin vanhasta jonosta (Ink x Tough) ja muutama ilmaantui ihanasti ja omistaja kaart...