keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Jospas minä hallin saisin.....

Voi, miten on ollut hymy herkässä sunnuntain jälkeen :)). Voittajan on helppo hymyillä - pitää paikkaansa. No, täältä tullaan alas kuin kivi, mutta pitää nauttia niin kauan kuin voi.

Treenaaminen on ollut aikasen hankalaa viime päivinä. Kaikki paikat on ihan luistinratana. Ollaan siis tehty jotain pientä hiomista sisällä ja tänään Prisman parkkihallissa. Keksin keinon juoksuseuraamisen kuplintaakin; kääntyminen vasemman kautta ei aiheuta vastaavaa. Niinpä taidamme ottaa sen käyttöön. Troy pääsi myös tokottamaan. Se oli niin onnellinen. Viikko sairaslomaa on ankara paikka Troipan kaltaiselle virtapiirille. Tokikin se oli ihan sen kaiken levon tarpeessa. Nyt alkaa yskä helpottamaan. Tehtiin tunnari pitkästä aikaa. Se on ihan uskomaton; se tekee sen(kin) liikkeen ihan hirveetä kyytiä. Tuntuu ettei se haistele kalikoita lainkaan, mutta toistot osoittivat luuloni vääräksi. Vaikka touhu näytti täys kaaokselta, aina tuli oikea kalikka! Yritän sanoa käskyn mahdollisimman tylsällä ja hiljaisella äänellä, silti se lähes joka kerta räjäyttää kalikat kun sen tilanne nopeus on liian suuri ;).

Hirmunen polte ois päästä jo agilityä treenaamaan. Uudet kisatkin on jo kalenterissa...

Ei kommentteja:

Vuosi 2018

Vuosi on vajaan kuukauden kuluttua taputeltu ja uusi on edessä. Kulunut vuosi on ollut henkilökohtaisesti erittäin vaikea ja raskas, kun se...