maanantai 24. heinäkuuta 2017

Nuoren koiran kanssa.

Minua on jo pidempään mietityttänyt, puhututtanut nuoren koiran, bordercollien peruskoulutus.
En tarkoita sen suuremmin mitään toko pohjustuksia, en varsinkaan mitään agility juttuja.
Ihan perus arkitottelevaisuutta.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että koiralle on tärkeää heti pennusta oppia kolmen sanan merkitys:
1. TÄNNE! Tule luokse viipymättä, heti ja niin lujaa kuin pääset.
2. ODOTA! Odotta paikallasi.
3. EI! Lopeta heti se mitä olet tekemässä!

Näiden ymmärtävä koira on jo varsin kelpo ja helppo kaveri arjessa. Luoksetuloa alan opetella pennun kanssa ihan heti ja päivittäin ja paljon! Odota-käskyä meillä joutuu tottelemaan monessa paikkaa; ulos menessä, sisään tulessa, ruokailun yhteydessä, autoon mennessä, sieltä tullessa jne. En myöskään omista koirakaltereita autossani, joten koirat oppivat varhain, että vaikka luukku on auki autosta ei lähdetä ennenkuin odota-käsky on muuksi muutettu.

EI!-käskyn opettaminen onkin sitten se mikä herättää paljon tunteita tänäpäivänä. On tullut trendiksi koiran-kuin lapsen kasvatuksessakin, että EIsanaa ei käytetä lainkaan! Mitään ei kielletä vaan tarjotaan vaihtoehtoja!? No, joo mutta kyllä ei toimi koirilla. En ole ainakaan yhtään näin koulutettua koiraa nähnyt joka ois hanskassa. Koira, etenkin fiksu BC oppii kyllä käymään kauppaa käytöksellään ja tämmöinen vaihtoehtojen tarjoaminen on sille ihana seikkailu, tottelevaista se ei siitä tee. Jos koira on esim. ekaa kertaa lampailla ja päättää, että noi on syötävää ja minä paloittelen ja syön ne! EI-käskyn merkityksettömyys tilanteessa on kyllä helkkarin hankala. Vaihtoedotkaan ei siinä mielentilassa juurikaan kiinnosta.






EI-käsky tehdään raameiltaan niin suureksi jo pennusta asti, että sanalla on ihan oikeasti merkitys! Liian usein näen/kuulen kun hoetaan eieiei ja se ei tarkoita koiralle yhtään mitään.  EI!-käskyn osaaminen voi jopa pelastaa koiran hengen! Sen osaaminen helpottaa myös hyvin paljon ei toivotun käytöksen karsimista. Tästä asiasta puhuttiin kerran pitkään tokon valmennusrenkaan leirillä kun kouluttajana oli nyt jo edesmennyt Jon Eklöf. Hän on erittäin menestynyt toko kisaaja ja kouluttaja. Usein leireillä juttu palasi kuitenkin perusteisiin ja Jontte kertoi, että ensimmäinen asia jonka pentu hänelle tullessaan oppii on EI!-käsky. Koirilla on erinomainen taipumus muistaa ensimäiseksi opetettuja asioita. Kyllä minä myös panostan alussa näiden kolmen sanan opettamiseen ja etenkin o p p i m i s e e n kuin jonkun agility esteen suorituksen opetukseen.

Eräs asia jota Jontte aina leireillä ihmetteli; hän koulutti siellä Suomen toko-huippuja ja lähes jokaisen koira (bordercollieita miltei kaikki) vetivät hihnassa kuin huskyt! Se on asia jota myöskään minä en voi sietää, enkä ymmärrä! Hihnassa kulkeminen on niin helppo opettaa pienelle pennulle. Omille koirille olen aina myös opettanut taakse!-käskyn, jolloin ne kävelevät takanani. Ei sivulla vaan takana. Tämä toimii erinomaisesti esimerkiksi kun pitää ohittaa räyhääviä koiria; minä määrittelen mitä vauhtia mennään ja miten vastaantulija kohdataan. Jos koira kiskoo hihnanpäässä on se tietysti silloin se joka päättää mm nämä asiat ja yleensä tulos ei ole toivottu. Minä myös puollustan koiriani, mikäli vastaantuleva koira päättää tulla iholle. Koskaan se ei ole koirieni tehtävä.
Olen siis aika vanhanaikainen mitä koulutukseen/kasvatukseen tulee, niin lasten kuin koirienkin osalta. Tämä ei ole yhtäkuin väkivaltainen! Olen yrittänyt ymmärtää kaikenmoisia koulukuntia, mutta kun kohtaan niiden hedelmiä tuolla kentällä niin käsitys omasta tavasta ja sen vahvuuksista vain kasvaa. Lapsetkin on selvinneet kotikasvatuksesta hengissä ja ovat korkeakouluopintojen poluilla. Koiriani voin reilusti sanoa hyvin käyttäytyviksi, niin hihnassa kuin vapaanakin, porukassa ja yksin, urokset kuin nartutkin. Koirieni käytöstä minun ei ikinä, missään tilanteessa tarvitse arvailla tai pelätä. Muiden käytöstä kyllä joutuu arvailemaan ja joskus pelkäämäänkin. 
Tiedän tämän aiheen herättävän paljon tunnetta, mutta mielipiteeni ovat rakentuneet kokemuksesta ja useamman koiran kouluttamisesta alusta loppuun.


tiistai 4. heinäkuuta 2017

Suunnitelmia!

Ja suunnitelmia ne on, ennenkuin oikeasti on jotain tapahtunut. Sen olen tässä lähimenneisyydessä oppinut; suunnitelmatkin on vaihtuneet moneen kertaan eri syistä.

Nyt kuitenkin päädyin Inkin astutuksen suhteen ruotsalaiseen urokseen, joka on Fyhr`s Perfect Tough ja sen sukutaulu on tässä.

Tämä on Alex Fhyrin Caleb x Lass pentueesta, jota olen seurannut jo jonkin aikaa. Hän jätti itselleen yhden uroksen, yksi narttu on Suomessa, Cass Anne Talasmäellä ja Tsekeistä löytyy yksi sisko Aibileen .
Koirat ovat työkoirina, paitsi Aibileen, joka on agilitykoiranakin. Tough on tehnyt myös hiukan agilityä, sen verran että vauhdin tiedetään olevan kova ;) .
 Toughin omistaja Marlene kertoo koirastaan:

"Tough on koira, joka on suurimmaksi osaksi vauhtia!
Hän rakastaa juosta ja mieluiten lujaa! :-)
Sisätiloissa hänellä on hyvä off-painike. Erilaiset pinnat eivät vaikuta koiraan.
Hän on harjoitellut / kilpaillut eri alustoilla ongelmitta.

Hänellä ei myöskään ole ääniarkuutta, ei laukauksille, eikä muille.

Hän ei välitä muista ihmisistä kovin paljon, hän on enemmän yhden naisen koira.
Hän olisi mieluummin kanssani koko ajan, joten hän ei ole ensimmäisenä menossa moikkamaan vieraita.
Toimii hyvin yhdessä muiden koirien, sekä urosten, että narttujen kanssa."

Toughin emä on Alex Fhyrin Lass, koira jonka haluan Karmiwan linjoihin! Alexin sivuilla myös juttua Toughin veljestä Bicistä , kandee lukasta tämäkin.

Ink on mun timantti! Rakas ihana, paras ystäväni.
Faktuaalisesti, se on perusterve narttu jolla on 12 perustervettä jälkeläistä. Sen sisarukset ovat myös terveitä. Se on luonteeltaan iloinen ja sosiaalinen. Suhtatuu työntekoon (agility) suurella intohimolla ja tekee aina parhaansa. Se tekee mieluusti töitä myös vieraalle ohjaajalle. Kotona Ink on kainaloinen ja varsin vaivaton koira. Se tulee toimeen toisten koirien kanssa, eikä provosoi tai provosoidu nujakointiin.



Yhdistelmästä tullee vikkeliä raketteja moneen menoon! Ei ehkä ihan ensimmäiseksi koiraksi paras valinta. Yhdistelmään liittyy myös terveysriskejä epilepsian ja toki myös ODn (lähisuvuissa ei ole) osalta. Näistä vapaita linjoja ei ole olemassa tai ainakaan en löydä. Edellisestä päivityksestäni voi lukea lisää jalostusvalintojen helppoudesta.
Mikäli vauhdikas seikkailu kiinnostaa, niin tässä on specksit kohdallaan!
Odottelen Inkin juoksun alkavan elokuun alkupuolella.
 Se pelaa, joka ei pelkää!
( mustosenheid@gmail.com )



Vuosi 2018

Vuosi on vajaan kuukauden kuluttua taputeltu ja uusi on edessä. Kulunut vuosi on ollut henkilökohtaisesti erittäin vaikea ja raskas, kun se...