sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

SM tokot

Perjantaina lähdettiin Inkin ja Stellan kanssa kohti Imatraa, tokon SM kisoihin. Matkaseuraksi saatiin Soili ja Rilla, kiitos seurasta, oli kivaa! :))
Stella oli ilmoitettu rotuyhdistyksen joukkueeseen avoimeen, kun alempien luokkien koiria ei vaan ilmoittautunut. Kokemus se oli tämäkin; kisata vieraalla koiralla vain pari kertaa treenattuani sillä. Stella tiettykin osaa kaiken, mutta jokainen kouluttaa koiransa omalla tavallaan ja se tuo kyllä haastetta, kun vieras astuu ohjaksiin. Saatiin joitain hyviä numeroita, joitain ei niin hyvä ja pari nopeeta nollaa ;).
Parasta reissussa oli kuitenkin nähdä miten mukava ja cool koira Stella on tuollaisissa olosuhteissa. Se ei ottanut stressiä yhtikäs mistään ja keskittyi minuun aina 100% kun piti. Se nautiskeli myös "seurapiireistä" ja käyttäytyi niissäkin täysin moitteettomasti. Ink oli myös mukana meiningeissä ja siitä oli hienoa nähdä kaikenmoisia koiria. Se tapasi sisaruksistaan Wiin ja Pixien ja pari muutakin pentua, joten leikkiä riitti :). Ink oli tosi reipas ja äitinsä tapaan käyttäytyi tosi hienosti.
Taso oli SM kisoissa tänä vuonna tosi kova. Finaaliin vaadittiin 280,5p!!! Aikalailla siitä kehkeyti kuitenkin "jäsentenvälinen" ottelu, onneksi muutama maustekin oli seassa ;o)

Onnea kovasti kaikille menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille!

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Toipumista

Hyvin Inkeri toipuu vammastaan. Pian ei enää edes tiedä sen koskaan ontuneenkaan. On nuo pentuset ihmeellisiä tuossa parantumisessa.
Loma alkoi minulla vihdoin eilen ja samassa suunnilleen loppui myös helteet :o/ .No, loma on loma vaikka keli ois millainen.

Naksun sisään ajoa on Inkerin kanssa aloitettu. Sen tiimoilta täytynee keksiä kaikkea hyödyllistä opetettavaa. Katsekontakti ja odottaminen on toistaiseksi asiat joita ollaan harjoiteltu.
Sisäsiistiksi se oppi viikossa, osaa hienosti pyytää vinkumalla ulos jos ovet on kiinni. Ihan ennätys nopea tapaus tässä suhteessa.
Ensi maanantaina kontrolli kuvaukseen kintun kanssa ja rokotuksiin.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Saikkua :(


Ei nyt näytä onnettomuudet kaihtavan pikku-Inkeriä.
Viime perjantaina Tuubi tikkas Inkiä sillä seurauksella, että oikea etunen meni alta. Sitä sitten Keravalle Kauriiseen kuvaamaan. Hiusmurtuma jalasta löytyi ja sitä nyt parannellaan. Hoito-ohjeena viikko häkkiä ja viikko remmiliikuntaa.
10 viikon ikäisen penikan pitäminen häkissä on aikalailla mission impossible. Särkylääkettä en ole antanut lainkaan ja onnettomuuspäivää lukuunottamatta se ei ole valittanut kipua. Jos se vaan pääsee menemään on vauhti ihan hurjaa, kolmellakin pääsee lujaa ;o). Huoh, en tiijä mitä jalasta mahtaa tulla, mutta köpsähän tuosta tulee jos se on 24/7 häkissä :o/ . Uusinta kuvaus parinviikon kuluttua, sitten se nähdään.

Viikonloppuna Ink oli minun ja Troipan mukana Mikkelissä, helteisissä agikisoissa. Ohjelmassa oli 2 starttia molempina päivinä. Lauantain radat mentiin lujaa ja meni ihan takaa-ajoksi, joten rimoja ripsi tulemaan alas ;o(. Sunnuntai sujui jo siistimmin ja vaikka jotain pientä kuprua olikin, olin tosi tyytyväinen; nyt tuntui ohjaaminen hyvältä ja sitä myöten menokin oli mallikasta :o))
Enemmän pitäis vaan treenailla noita suoraviivasia ykkösen tykityksiä ja opiteltava elämään sen vauhdin kanssa, mikä niissä tulee.
Ink seuraili kisatapahtumia häkistä.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Pentueloa.


Kyllä ihmisellä vois olla paljon useammin koiranpentu kasvamassa! Voi sitä iloa, mitä se elämään tuo; hymyilemme ja nauramme niin paljon enemmän tuon pienen piraijan ansiosta.

Ink ei ole treenaillut vielä yhtikäs mitään muuta kuin elämää. Ollaan käyty paljon paikoissa, kaupungissa, maalla, veneellä, autossa ja niin; kolarissakin :( Ei kuitenkaan tapahtunut mitään sen pahempaa, peltiä vain ruttaantui. Vaikka kyseessä olikin peräänajo ei Inkille jäännyt minkäänmoista kammoa asiasta.
Se on kaikenkaikkiaan aivan hurmaava villikko! Rohkea, sopivasti itsenäinen, erittäin ihmisiin sitoutunut penneli. Se leikkii hyvin niin ihmisten kuin koirienkin kanssa. Se on oppinut oman nimensä ja luoksetulo on aina vauhdikas ja täynnä riemua :)).
On se ihana neiti ja olemme kaikki siitä todella onnellisia (kaikki ei kuitenkaan taida tarkoittaa Tuubia ja Troyta..;-) ).

Pentukesä alkaa olla ohi.

Pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa, jotka löytyivät osin vanhasta jonosta (Ink x Tough) ja muutama ilmaantui ihanasti ja omistaja kaart...