torstai 12. syyskuuta 2013

Nirin narin...

Harmittaa kuulkaa olla köyhä.
Siis silleen vähissä varoissa, että pitää kyllä tosissaan miettiä mihin on varaa. Likikään ei voi puuhastella kaikkea mitä haluais saatikka, että vois panostaa enemmän esimerkiksi rakkaaseen agilityyn. On tää vaan loukko josta ei varmaan kaivauduta kuin lottovoiton voimalla pois :o/ .
 Talvitreeniä aloin suunnittelemaan ja tie JAUssa Toivolan Jannen ryhmän suhteen nousi t a a s pystyyn; näytöt ei riitä. Ois sitten ollu mahis OT-ryhmään jaetulle paikalle eli jokatoinen viikko ulkopuolinen koutsi, jolle pitää lyödä 40€ riihikuivaa kouraan, että jaksaa katsella sua n. 20min.radalla. Sen lisäksi halli maksu 40€/kk ja ajamiset Tuusulaan...Bling, bling, bling!! Soi jonkun kassakone. Not mine!
Samanen neljäkymppiä tulee maksaa myös vapaatreenaajaan paikasta. Fakta on kuitenkin, ettei vuoroja riitä likikään kaikille halukkaille, paitsi ehkä yöaikaan. Jos on onnea ja pystyy notkumaan koneella varauskalenterin ääressä saattaa saada kertaviikkoon vuoron. Halpaa ei siis sekään :(.

Niin tai näin, jatkan Oreniuksen Juhan valmennuksessa jonka olen jakanut kaverin kanssa (jätetään nimi nyt mainitsematta kun ei tiedä miten pahasti tässä avarakatseissa agility-yhteissössä leimataan tietyn "puolen" kannatajiin. Käsittämätöntä mutta totta!). Siinä on kyllä ollut hinta/laatu kohdillaan ja pianhan tuolla ollaan vuosi käyty. Mii laik!
 Hävettää tosin kuin vähän tulee treenattua läksyjä...Siitä pääsiskin jaarittelemaan ajankäytön pulmallisuudesta ja kuinka jakaa sitä perheelle ja harrastuksille jne...
Töitä pitäis tehdä paaaaljon enemmän jos mielis kehittyä nopiampaan tai yleensä ollenkaan. Ei Jannen ryhmäpaikkakaan varmaan mikään sateentekijä olisi, mutta tuntuu typerältä ja turhauttavalta tehdä hulluna talkootöitä yhdistykselle, joka penää vain nollia ryhmien pääsyn pisteytyksiin. Varmasti Inkeri kuolee vanhuuteen ennekuin on pisteet kasassa. Tai minä.
Plaaah, en tiedä...Ottaa pattiin. Kovasti. Jos kaiken mökinrakentamisen välissä tuo armaani ehtis/jaksais tehdä mulle edes parit hypyt, niin oishan sekin jotain.
Hyviä seuroja on toki tarjolla ja niihin varmaan pääsiskin, mut sit taas pitää miettiä onko mielekästä ja taloudellisesti fiksua ajaa treeneihin yli tunti sivuunsa? En tiijä miksei se raha löydä mua, mielestäni en ole piiloitellut missään ;).
Varaa ei ois ollut toki ostaa pentuakaan, mutta jos haluaa jotain yrittää on pakko uskaltaa. Olikin kyllä niin kallis pentu, että alta pois! Toivottavasti tulee hänestä päteväinen aksakoira. Ohjaajansa ainakin on lahjakas ja pääsevät varmasti pitkälle, mikäli tähdet ovat oikein asettuneet. Toivon myös todella hartaasti, ettei tulis Birkin pallipuolisuuden kaltaista seinää vastaan!

Summasummarum; kaikki maksaa ja suurin osa maksuista on kalliita. Jos on rahaa, se ei juurikaan haittaa. Jos voi kaiken tienaamansa käyttää vain ja ainoastaan itseensä se haittaa viel vähemmän.
Raha ei varmaan tuo onnea, mutta luulen, että se kyllä ojentaa avaimia monenmoiseen onnellisuuteen.
Siinäpä narinat... Tais olla vuosi sitten samat fiilikset? No, jospas se tästä taas lähtis.

Ei kommentteja:

Pentukesä alkaa olla ohi.

Pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa, jotka löytyivät osin vanhasta jonosta (Ink x Tough) ja muutama ilmaantui ihanasti ja omistaja kaart...