lauantai 6. kesäkuuta 2009

Aksaa Riihimäellä.

Hohhoijaa... Oiskin ollut liian hyvää ollakseen totta jos tokon positiivinen kierre olis jatkunut myös agilityssa.

Reissu sai jo alkuunsa hieman tragikoomisia piirteitä, kun luulin olevani myöhässä, en osannutkaan paikalle, en ollutkaan myöhässä ja Riihimäen sijaan ajauduin Lopelle ja sitten melkein olinkin myöhässä ;o).

Eka rata oli aksarata ja ihan jees. Mukavia teknisiäkin mietintä kohtia, ei mitään paahtamista hallia päästä päähän. Tutustuminen meni ok ja olin hyvin keskittynyt...Ainakin niin kauan kun hain itse kisakoneen paikalle. Kun Troy tunnisti tilanteen, sillä muljahti silmät päässä ja virtsaa alkoi kiehua päänupissa aika kovalla paineella. Se oli liki pitelemätön lähtöalueen läheisyydessä, ihan kamala! Jätin sen, oli tarkoitus mennä keinun taakse ottamaan vastaan. Ei tarvinnut, sillä Teukka otti ja lähti ihan ominluvin :o(. Tässä vaiheessa ois voinnut kävellä ovelle ja lähteä kotiin. En kuitenkaan niin viisaaseen suoritukseen pystynyt, vaan koitin rimpuilla perässä ja jonkin aikaa hyvin menikin. Muutama ohjaus oli kyllä hätäratkaisu, ei lainkaan suunniteltu. Pituudella lähdin liian aikaisin leikkaamaan ja siihen kusahti eka rata. Aika oli kyllä todella hyvä, mutta vauhti ei korjaa virheitä.

Radan jälkeen oli ketutus ihan tapissa, minulla. Saamarin paskiainen varasti taas!! Mietin koko ratojen välisen ajan, että miten hitossa saisin sen keskittymään oleelliseen. Se kattelee ihan kaikkea muuta ja pää pyörii ja silmät pullottaa päässä. Se on niin kauheilla kierroksilla, ettei se ole ikinä treeneissä ja vauhti ja kuuliaisuus on sen mukaista :o(. Oma keskittyminen kärsii taas siitä kun pitää miettiä, että millähän asteella se Troipan pää kiehuu...

Hypäri olikin sitten kinkkinen. Tarkkoja paikkoja riitti ja kepeille paha avokulma. En ajatellut sen tosin olevan ongelma, vaan sen ettei ollut tilaa antaa koiralle tilaa. Troy oli taas aivan karsee ruutitynnyri lähtöalueella ja kusi melkein roiskui sen korvista. Jätin sen lähtöpaikalle lievää väkivaltaa ja voimasanoja käyttäen, nyt se pysyikin. Pitääkö siis ensin aina suuttua?
Vaan kun lupa tuli , niin kaikki se ruuti räjähti. Räjähdys aiheutti kuulon menetyksen Troylle ja se paahtoi sata lasissa esteeltä toiselle ja kiljui mennessään. Vaikeaan keppikulmaan asti räpiköitiin yhdellä riman pudotuksella (?) ja Troy katsoi suoraan oikeaan aloitusväliin. Viimetipassa se kuitenkin päätti siirtyä kakkosväliin. Siihen loppui meidän säätäminen. Komensin koiran taakse ja lähdettiin pois. Arvelin purskahtavani itkuun jos edes katson jotakuta ja niimpä marssittiin mietintä lenkille. Itkupotkuraivari ei ollut kaukana, ei todellakaan.
Tuo eläin käy niin karmeilla kiekoilla, että en tiedä mitä pitäis tehdä...??? Treeneissä tätä ongelmaa ei ole, se tunnistaa tilanteet. Eipä juuri huvittais rahojaan pistää siihen, että kattelen sen perävaloja lähtöviivalla saamatta siihen mitään otetta. Huokaus, iiiiso sellanen!

-Nopein ottaja saa siis nyt tosi kyvykkään ja vikkelän, pallitoman ja aivottoman BC ruunan pilkkahintaan!

Ja elävää kuvaa päivän säädöistä, sil vu plee. Kiitos Marille siitä!

6 kommenttia:

Minni kirjoitti...

Oh Shit! Olen kanssasi tuskassa, voin niiiin tuntea tunteesi, mulle käy tota samaa hevosten kanssa ja se on vielä kauheampaa, kun 400kg sekoaa. Valomiekka ja Voima olkoot kanssasi. Kokeilepa upottaa se vesitynnyriin ennen starttia? jos jäähdyttäis?

Anette kirjoitti...

Ihania noi sun tekstit..:)) nauraa..
Ei noi videot ihan niin pahoja ollu ku tekstien perusteella oletin..

Onnea tokomenestyksestä, me voitais sitä lainata vähän..:)

Anonyymi kirjoitti...

Hmm, tekstin perusteella (ja Nopin kanssa päätä seinään hakanneena) ehdottaisin seuraavia vinkkejä, mitkä meillä toimi:

- koiralle paineiden purkamista ennen rataa, jotta päässä pysyy palikat kasassa. Kunnon metsälenkki lämppäyksenä tuttujen koirien kanssa juosten. Pari yksinkertaista hyppyä tai tottisliikettä ja kunnon leikit siihen päälle, että pääsee jo tekemään ja purkamaan patoamiaan fiiliksiä.

-ohjaajalle psyykkausta, jännitys on vihoviimeinen kun se tarttuu sitten koiraan ja koira lopulta käy kierroksilla opitusti, vaikka ohjaaja olisi saanut jännityksen jo loppumaan. Aiheutti Nopilla kaahottamista ja kaikki rimat alas-ratoja.

-videokuvausta, josta etsii kaikki erot ja samankaltaisuudet treenivideoihin verrattuna. Yritys saada kisoista mahdollisimman treenien kaltaisia, ei toistepäin.

En mä tiedä, aiheuttaako nämä sulle vaan lisää harmaita hiuksia, mutta Nopin kanssa nuo on auttaneet.

Tsemppiä!!

Heli

Unknown kirjoitti...

Eka rata onnistui mielestäni kohtuu hyvin ottaen varastamisen huomioon..

Mutta mitä tulee tuohon tarjoamiseen niin mä voin vaihtaa ton Ritvan tuohon ruunaan sillä ei ainakaan tule noita kirottuja juoksuja haittamaan harrastuksia.. ;)

Heidi M kirjoitti...

Kiitos Heli vinkeistä! Jotain tän tyyppistä "tyhjennys" meininkiä on tarkoitus kokeilla. Se vaan leikkii kisapaikalla tosi h u o n o s t i. Katteltavaa on niin paljon muutakin, mutta yeitän HAU openeissa panostaa tähän... Ja kenties kisoja 20 km säteeltä ja mennään niihin fillarilla ;)
Ei mua oikeestaan jännitä kisaa kovinkaan ihmeesti, enemmän jännittää/pelottaa tuo koiran oleminen ja kierre on valmis. No, nyt se on tiedostettu niin projekti alkakoon!
Tuomas, Ritvaan pitäis varmaan maksaa hiukka väliäkin, mutta sovitaan vain paikka missä vaihto tapahtuu =D.

Sanna kirjoitti...

Mun mielestä kyl meno näytti tosi hyvältä ja lähtöä lukuun ottamatta Troippa hyvin asialliselta ja kuulolla olevalta koiralta... et valehteleeko kuva sit enemmän kuin tuhat sanaa?

Täsmälliset pennut!

 Merri x Erica pennut syntyivät täsmällissti ensimäisenä laskettuna päivänä eli 22.12. ja ovat nyt reippaita viikon ikäisiä pötkylöitä. Sald...