perjantai 4. helmikuuta 2011

Kyl tää tästä..

Suorastaan voisi luulla, etten yhtikäs mitään tee koirieni kanssa enää, kun ei blogi päivity?!
Jotain on puuhattu kuitenkin, ei vaan tule kirjattua niitä tänne...Laiskuutta vai kiirettä? Mene ja tiedä.

Troyn kanssa on hierottu niitä aksakuvioita Liuhdon Tuulian ja Timon avustuksella kuntoon. Troy oppii asiat nopeasti, minä en ;) Onneksi Troy on maailman kärsivällisin ope ja jaksaa toistaa jotain radan pätkää uudestaan ja uudestaan siis oikeasti m o n t a kertaa. Sunnuntaina koitetaan taas Purina Areenalla miten on opit tarttuneet. Startteja on kolme, joten jos pari ekaa menee lämmittelyyn, niin vielä voi olla toivoa =0).
Inkeri on opetellut nostamaan takajalkojaan; kontakteille, tyynylle, laatikon päälle, pallon päälle jne ja voin pikku hiljaa alkaa vakuuttumaan siitä, että se tietää missä sen takajalat on. Sen lisäksi kahden esteen kuvioita; pakkovalssia, leikkauksia, sylkkäriä ja sen sellaista. Mut siis rimat on maassa. Naksulla olen opettanut pujottelun sisäänmenoa. Se on edistynyt hyvin, siihen nähden miten harvoin sitä on tullut tehtyä.
Ylitin myös itseni ja tekaisin Inkerille villa/fleece takin! Osasinkin ommella kankaita yhteen, vaikkei sitä oo tullu tehtyä kuin joskus nuoruus vuosina. Todiste tässä;




Tokoon en ole juuri kajonnut :( Muutaman perjantaina olen ollut maneesilla, mutta vähemmän kuin koskaan. Koirat tekee ihan hyvin kaikkea, mutta en vaan saa itsestäni irti... Ei löydy motivaatio :0/ Onko siis pakko jos ei huvita? Ei varmaankaan. Tässä pitää ehtiä ja keretä niin paljon kaikkea muutakin. Ja voihan olla, että taasen aktivoidun kun aurinko sulattaa lumet ja joka puolella on hyviä toko-kenttiä! On varmasti alistuttava sille tosiasialle, että minusta on saattanut tulla agility suuntautunut ;-) Ja aivan super ihana laji se onkin! Pidän myös ihmisistä lajin parissa. Se on paljon vähemmän kuppi-kuntautunutta kuin toko ja fiilis on kaikentasoisten välillä hyvä ja kannustava :) Siitä minä pidän. Tokoa siis sitten enemmän kun alkaa huvittamaan.

Jee!! Kisat siis sunnuntaina; 3 starttia, parhautta! Nyt on jo ihana kihinä vatsan pohjassa <3
Ohessa loru jonka tekaisin keskiviikon Tuulian treenien innoittamana ;). Hän käyttää aksa-masennuksen hoitoon kaljaa, kerrotakoon se selvennykseksi :-)
Treenit on taas ohi ja aksa-akalla tuli hiki!
Montakin hyvää pätkää ja onnistuminen oli liki.
Ohjaajan pyllähdys hieman pakaroita vaivas,
mut kyllä se agility vaan on mun & Troyn taivas ♥.
Kiitoksia Tuulia!! En taida tarvita kaljaa ;-)
...Jospa jo sunnuntaina sais kohottaa nolla-radan maljaa!?!


1 kommentti:

Iris kirjoitti...

Voi Inkeri – mikä ilme tossa uudessa kuvassa :)))

Ihana positiivisuutesi agilityyn on niin <3

Pentukesä alkaa olla ohi.

Pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa, jotka löytyivät osin vanhasta jonosta (Ink x Tough) ja muutama ilmaantui ihanasti ja omistaja kaart...