Nummisissa käytiin tänään tokoamassa.
Troy oli ihan mahdoton! Se on niin mahdottoman kerkeevä ja vilkas, että voih, voih ja voih. Se on tietty kaikkea mitä Tuubi ei kenties ole, mutta on siinä sitä ylimääräistä sählää ihan tavattoman paljon. Esimerkki; tunnistusnouto.
Hanna vie kalikat, lähetys. Lähtee vasta tokalla koska tuijottaa lumoutuneena Hannaa. Kapuloille, hirmuinen nuuskutus, pyörii, sotkee kalikat, alkaa syödä jotain moskaa maasta kasan vierestä. Uusi lähetys, lähtee tokalla, koska Hanna on edelleen ihmeellisen taitava kun osaa viedä kalikoita *huokaus*. Pääsee kalikoille. Joku liikkuu pihalla, Troy katsoo minuun: "onko pakko jatkaa, pihalla on joku!?" Jatkaa kuitenkin ja löytää sen hirmu huseeraamisen jälkeen oikean. Kerran viellä. Lähetys. Nyt lähtee ekalla, mun känny pärähtää soimaan. Troy pysähtyy kesken matkan ja katsoo. "aha! Nyt siis on tauko!?" ARGH! Pyörähtää kuitenkin pikaisesti kapuloille ja tuo oikean. Mä olin ihan loppu tän jälkeen. Siis ihan liikaa dataa liikkuu sen koiran päässä ja liian lujaa! Juurikaan ei voi sanoa, että vois luottavaisin mielin sen kanssa astua kisakehään. Asiaa ei varmaan kuitenkaan helpottanut se tosiasia, että yleensä tuossa maneesissa mennään agiliitoa...
Tuubi oli loisto tuulella ja teki normisetin. Hermolepoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti