Guess

Nyt olen vihdoin tavannut koiran, jonka hankin jo tovi sitten Ruotsista.
Guess alias TheLook Revolution Guess on siis bc neiti, jonka olen ostanut (jälleen kerran!) "silmät sidottuina".
Guessissa kiinnosti lähinnä sen kovasti mielenkiintoinen emälinja. Sen emä The Look Successful Svea on Brittiläistä taustaltaan (isän puolelta) eikä emälinjakaan ole niin kovin käytetty.
Isänä Guessilla on Seemework Key jonka jälkeläisiä jo Suomessa onkin, puhumattakaan isäisän Joen jälkeläisistä. Isälinja on jättänyt suht tervettä jälkeä ja kuulemani mukaan hyväpäisiä koiria.
Näillä siis taas mennään, toivottavasti ei päin seiniä kumminkaan.
Itse pentu oli aivan lumoava! Se oli jopa vähän liian kiltti! En ole tottunut moiseen :) Sylissä se rentoutui kuin jokin ragdoll-kissa ja sitä sai palluttaa miten vaan. Kotonaan sillä on puruleuina pari Lapinkoiraa ja malamuutti.
 Guessin sukutaulu Vallregistä:

THELOOK REVOLUTION GUESS

V1586/2013
HD:-
ISÄ:SEEMEWORK KEY
V1106/2008
HD:A
Godkänd VALLH PR Stamtavla

isänisä:
JOE
ISDS272330
HD:A
Stamtavla

Isänisänisä;
CLOVERHILL MIRK
ISDS261549
HD:-
Stamtavla

Isänisänemä:MEG
ISDS249302
HD:-
Stamtavla

Isänemä:
KELLIEGÅRDENS LOT
V1701/2004
HD:A
Godkänd VALLH PR Stamtavla

Isänemänisä:
CRISP
N14234/02
HD:A
Stamtavla

Isänemänemä:
MOEL TESS
V1575/98
HD:U
Godkänd VALLH PR Stamtavla



Emä
THELOOK SUCCESSFUL SVEA
V1100/2010
HD:A
Godkänd VALLH PR Stamtavla


Emänisä
NIDDERDALE SPOT
V1574/2009
HD:A
Godkänd VALLH PR Stamtavla

Emänisäisä:
LAD
ISDS283239
HD:-
Stamtavla

EmänisänemäDUSTY
ISDS00/293268
HD:-
Emänemä:
Stamtavla
JEAN
V1733/2008
HD:B
Godkänd VALLH PR Stamtavla

Emänemänisä
COON
ISDS231614
HD:-
Stamtavla

Emänisänemä:JAN
ISDS230734
HD:-
Stamtavla

Nirin narin...

Harmittaa kuulkaa olla köyhä.
Siis silleen vähissä varoissa, että pitää kyllä tosissaan miettiä mihin on varaa. Likikään ei voi puuhastella kaikkea mitä haluais saatikka, että vois panostaa enemmän esimerkiksi rakkaaseen agilityyn. On tää vaan loukko josta ei varmaan kaivauduta kuin lottovoiton voimalla pois :o/ .
 Talvitreeniä aloin suunnittelemaan ja tie JAUssa Toivolan Jannen ryhmän suhteen nousi t a a s pystyyn; näytöt ei riitä. Ois sitten ollu mahis OT-ryhmään jaetulle paikalle eli jokatoinen viikko ulkopuolinen koutsi, jolle pitää lyödä 40€ riihikuivaa kouraan, että jaksaa katsella sua n. 20min.radalla. Sen lisäksi halli maksu 40€/kk ja ajamiset Tuusulaan...Bling, bling, bling!! Soi jonkun kassakone. Not mine!
Samanen neljäkymppiä tulee maksaa myös vapaatreenaajaan paikasta. Fakta on kuitenkin, ettei vuoroja riitä likikään kaikille halukkaille, paitsi ehkä yöaikaan. Jos on onnea ja pystyy notkumaan koneella varauskalenterin ääressä saattaa saada kertaviikkoon vuoron. Halpaa ei siis sekään :(.

Niin tai näin, jatkan Oreniuksen Juhan valmennuksessa jonka olen jakanut kaverin kanssa (jätetään nimi nyt mainitsematta kun ei tiedä miten pahasti tässä avarakatseissa agility-yhteissössä leimataan tietyn "puolen" kannatajiin. Käsittämätöntä mutta totta!). Siinä on kyllä ollut hinta/laatu kohdillaan ja pianhan tuolla ollaan vuosi käyty. Mii laik!
 Hävettää tosin kuin vähän tulee treenattua läksyjä...Siitä pääsiskin jaarittelemaan ajankäytön pulmallisuudesta ja kuinka jakaa sitä perheelle ja harrastuksille jne...
Töitä pitäis tehdä paaaaljon enemmän jos mielis kehittyä nopiampaan tai yleensä ollenkaan. Ei Jannen ryhmäpaikkakaan varmaan mikään sateentekijä olisi, mutta tuntuu typerältä ja turhauttavalta tehdä hulluna talkootöitä yhdistykselle, joka penää vain nollia ryhmien pääsyn pisteytyksiin. Varmasti Inkeri kuolee vanhuuteen ennekuin on pisteet kasassa. Tai minä.
Plaaah, en tiedä...Ottaa pattiin. Kovasti. Jos kaiken mökinrakentamisen välissä tuo armaani ehtis/jaksais tehdä mulle edes parit hypyt, niin oishan sekin jotain.
Hyviä seuroja on toki tarjolla ja niihin varmaan pääsiskin, mut sit taas pitää miettiä onko mielekästä ja taloudellisesti fiksua ajaa treeneihin yli tunti sivuunsa? En tiijä miksei se raha löydä mua, mielestäni en ole piiloitellut missään ;).
Varaa ei ois ollut toki ostaa pentuakaan, mutta jos haluaa jotain yrittää on pakko uskaltaa. Olikin kyllä niin kallis pentu, että alta pois! Toivottavasti tulee hänestä päteväinen aksakoira. Ohjaajansa ainakin on lahjakas ja pääsevät varmasti pitkälle, mikäli tähdet ovat oikein asettuneet. Toivon myös todella hartaasti, ettei tulis Birkin pallipuolisuuden kaltaista seinää vastaan!

Summasummarum; kaikki maksaa ja suurin osa maksuista on kalliita. Jos on rahaa, se ei juurikaan haittaa. Jos voi kaiken tienaamansa käyttää vain ja ainoastaan itseensä se haittaa viel vähemmän.
Raha ei varmaan tuo onnea, mutta luulen, että se kyllä ojentaa avaimia monenmoiseen onnellisuuteen.
Siinäpä narinat... Tais olla vuosi sitten samat fiilikset? No, jospas se tästä taas lähtis.

Reeniä ja ruskaa.

Kesä on jäänyt taakse, ainakin kalenterin mukaan. Ilmat ovat kuitenkin olleet kesäiset ja ovat viellä nytkin.

Kuun vaihteessa käytiin Inkin kanssa Porvoossa Zeljko Goran treeneissä. Ihan todella hyvät treenit oli, paremmat ja hyödyllisemmät kuin viimevuonna vastaavat. Mun oikea reisi tosin kramppas heti ekalla ratayrityksellä ja kipeytyi tasaseen tahtiin treenin edetessä. Pakko olikin poiketa apteekkiin kylmägeeliä ja buranaa hakemaan. Niiden voimalla sitten loppuun.
Tykkään Zeljkon selkeästä tyylistä, siinä ei turhia tanssita, eikä tarvii miettiä mitään tuplasylkkäreitä tai japseja. Ihan perusohjausta. Jotenkin on tullut vaan tyyliksi mennä hirveästi holhoamaan koiraa esteille ja jarruttelemaan, kun kuitenkin vauhtiakin pitäisi olla...

No, asioita oli hyvä mietiskellä lapin ruskassa, jonne lähdettiin ajelemaan seuraavana päivänä. Volvoon ahtautui 4 aikuista, joten Troy joutui jäämään talon vahdiksi Saran kanssa. Ink pääsi taivaltamaan tuntureilla villinä ja vapaana! Viikon aikana se tais olla kerran hihnassa, ettei häirinnyt maastopyöräilykisaa. Muutoin se kirmas tundralla onnessaan. Eläimiäkin se bongas, mutta ei koskaan lähde niitä hätyyttämään sen enempää.

Ohessa muutama reissukuva retkiltä tuntureille.

Tässä ohessa on tullut tehtyä yksi Karmiwa-hankinta. Ruotsista saapuu tänä iltana bc narttu TheLook Revolution Guess. Sitä oli hakemassa sen toinen omistaja Lukkarisen Heini. Guess menee asustelemaan Tampereelle Heinin lappari/malamuutti laumaan. Jos kaikki menee kuten elokuvissa tulee Guess tekemään sitten joskus pentuset Karmiwan-nimen alla. Se on pirtsakka trikkityttö joka syntyi heinäkuun alussa yhdeksän pennun pentueeseen. Toivomma siis parasta Guessille ja Heinille :)

Näytelmää

Eipä oo Heidin hauvat juurikaan ihmeitä touhuilleet.
Troy on ollut liki koko kesän ja on edelleen Hanskin rakennus kaverina mökillä. Siel se seuraa ja valvoo töitä ja niiden editymistä ja vahtii, että Päijänne pysyy paikoilaan. Aika ajoin tule myös uinti lupa. Viimeistään illalla pääsee isin kanssa saunaan ja uimaan. Välillä ovat käyneet hakemassa kattarelleja metsistä.
Troyn elämä on ihan parasta! Tänään se ei tullut edes autolle kun me Inkerin kanssa lähdettiin pois =o

Ink on ollut kotimiehenä -> jonkun sekii homma on vaan hoidettava. Treenimään on päässy muutaman kerran, kisoja ei näköpiirissä. Lauantaina oltiin sentään näytelmissä! Ink ei oo moisissa kinkereissä aikasemmin ollutkaan. Kehää etsiessämme sitä inhotti persiille tulevat, liian innokkaat pikku koirat ja se tuntui aidosti ihmettelevän, että missä on aksakehä, koska alkaa tapahtumaan? No, mitään ei juri tapahtunut ja Ink oli sitä mieltä, että "boring" ja oli täysin oikeassa ;) Onneks oli kuitenkii istumapaikka varattuna, muut ressukat oli jossain häkeissä :0

Paikalla oli paljon tuttuja mm. Inkin emo Stella, Minni ja Veijo, Hanna Suzyn ja Pandan kanssa. Mukavaa oli nähdä myös monta muuta koiraa ja kaveria!  Vihdoin päästiin kehäänkin ja siel seistiin ja juostiin ja taas seistiin ja ootettiin. En asetellun Inkiä mitekään, koska en osaa ja jos alkaa täydellistä taideteosta sorkkimaan ei siitä tuu kuin sanomista. Latvialais neitonen Beata Petkevica totesi Inkistä seuraavaa; 

" Smooth coated (tarviiko tämäkin kirjoittaa??) 3 years. Medium bones.A little too square in body. Weak in muzzle, prefer to see more. Eyes dark brown, correct ears (hahahaha!) A little bit straight in shoulder,good spring of rib. Good coat and color. Fast mover, would like more peace in movement."

Tuloksena oli erittäin hyä EH osta hyvästä tuuletin varmaan iloisemmin kuin moni sertin saanut! Se oli siinä, ihanaa ettei tarvii enää mennä ihmettelemään ja maksamaan mokomista. Muutama kuva kumminkin tästä once in a lifetime-kokemuksesta :)

                                                                                      

Seistään ja ootetaan...

Ja sama jatkuu. Ikuisuuden.

Jeeee, näytelmien urheilu osuus :)

Ja vapaa esitystyyli sopii hyvin.

Tytär ja äitimuori, joka oli ROP VET

         

Loman lopussa.

Niin se vierähti loma.
Nelisen viikkoa meni kuin siivillä tääl Päijänteen rannalla rakennellen. Paljon askarreltavaa jäi viel Hanskille, joka jää tänne kesäparatiisiin puuhaamaan. Se on kyllä mies joka saa aikaan; juhannuksena oli pelkkä sokkeli nyt on mökki ulkopuolelta likimain valmis! Sisäpuolellakin on hommaa jo hyvin aloiteltu kun olihan niitä sadepäiviäkin tuossa jokunen..

Koirulit on olleet mukana touhussa niin rakennuksella kuin mun mukana marjastamassakin. Kovin kiinnostuneena ne tarkkailee rakennuspuuhia, jopa niinkin tarkkaan,että Hanski epäili niiden pian osaavan talon rakentamisen alkeet ;) Tosin rakentaminen imee mehut niin ihmisistä kuin valvojistakin.

Mustikkaa ja vadelmaa on tääl ihan mielettömästi, kuten aina. Kun en ole voinnut auttaa rakentamisessa olen noukkinut marjoja. Pakkaseen on tänään lähdössä useita kymmeniä litroja superfoodia.

Viimeinen viikonloppu ennen töitä menee JAUn kisojen parissa. Ikävä kyllä olen myös ilmonnut Inkerin...En tiiä oliko kovin fiksua kun ei oo esteitä nähty muuta kuin karsintojen streemissä? Pianhan tuon tietää.

Ihana on ollut tällainen downshifting loma. Hiljaista ja vaatimatonta elämää. Tyttäret ympäri maailmaa ja pärjäävät niin hienosti. Jokupäivä kun tämä mökki valmistuu haluaisin muuttaa tänne, herrankukkaroon ;)

Sysmässä.

Loma alkoi heinäkuun ekana tiistaina ja aikas pian asetuttiin mökille, jota Hanski on jo pitkin kevättä rakennellut ahkeruudella.
Koitan täälä auttaa minkä voin, mutta tokihan minä en mikään rakentaja ole, mut lienee ihan kelpo apunainen ja ruokahuolto kumminkin pelaa.
Kun olin pieni rakensimme Nurmijärvelle talon, pappa rakensi omansa, samoin eno. Talkoilla ne tehtiin; toinen toisiaan auttaen. Ei se ole enää tätä päivää...Pappa oli ahkera talkoolainen, mutta häntä ei enää ole ja enokin on jo ikämies jne.Ei vaan löydy sitä jeesimisen henkeä. Hanskin veli onneksi tuli rungon pystytykseen auttamaan, ammattimies kun on. Muutoin ei ole juurikaan mökkivieraita näkynyt.Paitsi Mari L. kävi testaamassa pikaisesti saunan ja hyväksi haukkui =).  Valmis mökki epäilemättä houkuttelee enämpi. Ymmärrän kyllä. Ja ennen oli ennen ja nyt on nyt jne...Sama hommahan se on yhdistksenkin talkoissa, ei juurikaan ketään kiinnosta. Mut joo, sepä siittä.

No, some pitää ajantasalla maailman tapahtumista täällä syrjäisessä kolkassa ollessa. Esikoinen lähti heti lomani alussa kielimatkalle Englantiin ja pari päivää ensin Pariisissa. Hirveä tuli eroahdistus ja se huoli ja pelko. En tiennyt aiemmin olevani tämän luokan murehtija. Viestit reissunpäältä ovat olleet kuitenkin ihanan positiivisia, joten voinen hengittää vapaammin.. :)
Mari M. toi iloksemme tänne kaksi bortsunarttuaan hoitoon; Splitin ja Hupin. Vanhempi; Hupi oinkin entuudestaan tuttu, Split taasen uusi tuttavuus. Siinä missä Hupi ei koskaan väsy tuomaan heitettävää esinettä (kivi, käpy, keppi, neulanen, you name it!) niin Split ei väsy vahtimaan rantaa ja aaltoja. Se ei myöskään salli Hupin uimista, meidän koirien määräily ei ole tuottanut tulosta. Inkeri kertoi hänelle, että on kuules mein ranta ja ollaan niinko halutaan =D.
Tääl varmaan vierähtää loppulomakin ja taatusti rakennusmerkeissä viikonloppuja pitkälle talveen. Hyvä on ottaakin väliin etäisyyttä jos kohta töihin, niin myös kaikkeen muuhun. Asiat saa huomattavaa perspektiiviä ja tärkeydet korostuu, jonninjoutavuudet katoaa mielestä  kuin saippuakuplat. Ja toki olen suht varma, että vuosikymmenten päästä lapseni saattavat arvostaa tätä lomanviettotapaa huomattavasti enemmän kuin jos olisin kierrellyt ja kerännyt (yrittänyt kerätä!!) merkintöjä kilpailukirjaan ;o).

Hyvää kesää ystävät!
 Rauhaa ja rakkautta!

Mökki takaa.

Hieno piippu!

Mökki edestä eli rannasta päin.

Rakentaja rentoutuu pitämällä uimakoulua koirille.

Mökki jengi.

Me oltais valmiina aamu-uinille, missä Troy?

Troy ottaa lomasta kaiken irti ja etenkin tyhjentyneestä pehmeästä tilasta =)

Baywatch Päijänne

Tiskinurkkaus ja kesäkeittiö :)

Korkeanpaikan maalaukset on Hanskin heiniä.

Lauteet on täynnä aina kun sauna lämpee.

Oma ranta, rakkain ranta. Ja paras.

Troy, oman elämänsä Forest Gump.

Eilinen  iltakisa oli vahvistusta sille, minkä olen jo tiennyt jonkin aikaa.
Troyn elämä jatkuu kotikoirana, lenkkikaverina ja satunnaisesti terapia- treenikaverina.

Taija meni sillä eilen kaksi rataa Purinalla, mutta kyllä ei siitä tuu mitään. Sen koiran päässä ei oo yhtään ketään kotona kisatilanteessa. Se ei pysty hallitsemaan käytöstään saati, että pystyis radala toimimaan kuten on opetettu. Koskaan en ole päässyt myöskään treenaamaan sitä koiraa, joka siitä kisatilanteessa tulee.
Vuosi vuodelta on startit vähentyneet ja käytös pahentunut. En tunne sitä koiraa, joka kisapaikalla on! Ja tämä on sama myös tokossa :( Enkä myöskään usko, että on koiralle hyväksi altistaa se moiselle stressille.
Sinänsä ihan pirummoinen sääli; se teknisesti niin taitava koira, ymmärtää jopa mun vajavaista ohjausta, kun yhteisiä kilsoja on niin paljon. Myös tokossa se on tosi pätevä. Treeneissä..
No, tämä se on mikä pitää meidät ihmiset nöyrinä. Kaikki ei mene niinko suunnitellaan ja haaveillaan.
Troippaa on muutama eri kartturi kokeillut ja tulos on ihan sama, että kyse ei tosiaankaan ole minun mistään jännittämisestä tms.
Troyhan on muutenkin aina ollut vähintäänkin erikoinen sesse. Mökillä se istuu 24/7 laturin nokassa ja tuijottaa Päijännettä. odottaa pienintäkin sanaa, joka antaisi luvan hypätä veteen. Vedessä se tekee itselleen pärskeitä joille raivoaa ja ui niiden perässä ympyrää. Tätä jatkuu  tuntikaupalla. Meluhaitan vuoksi sitä ei voi laskea uimaan kuin hetkeksi kerrallaan.
Kotona se on helppo ja huomaamaton koira. Nukkuu WCn lattilla, ei kaipaa seuraa. Lenkkikaverina se on reipas ja väsymätön, fillarin kanssa hengenvaarallinen (Run Forest, Run!). Inkerin kanssa ne on hyvät ystävät ja se sieti pennutkin tosi hyvin, vaikka alkaakin olla jo äkäinen ikämies riekkuvien pentujen kanssa. Niin ja onhan se myös Inkerin toyboy aina juoksujen aikaan... ;)
Komee jätkä se on ja niin terve; koko elämässään ei mitään vikaa ja luusto on priimaa! Piirakin on hoitanut sitä jokusen kerran ja on aina ihmetellyt miten hän ei löydä siitä juuri mitään moitittavaa ;)
Kaikkea ei siis aina voi saada samassa paketissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi rakas perheenjäsen kaikkine viirauksineen; se on hyvin rakas! Ja onhan se mun miehelleni antama häälahja;
- "Life is like a box of chocolate . You never know what you are going to get!"-
Forest Gump

Komia se on!

Joku sanoi U-sanan!!

Vakiopaikka mökkirannassa.

Kukuuu!