Loppu vuosi.

Minun elämääni on jo joitakin vuosia värittänyt kiireinen loppu vuosi. Teen tarjoilukeikkaa tässä ihan lähistöllä. Tilaisuudet lisääntyvät joulua kohden niin, että lähellä joulua olen joka ilta jossakin.
Koirien puolesta harmittaa, mutta rahaakin on pakko saada. Yllättävän hyvin lauma kyllä suhtautuu toimettomuuteen. Toteavat vissiin, että nukutaan sitten kun ei kerta mitään tapahdu. Metsälenkeille koitan ehtiä vähäisen päivän valon aikaan ja kyllä ne nauttii siitä!

Guess kävi pikaiseen kylässä ja käytiin silmäpeilauksessa, jonka tulos näytti vihreää valoa jalostussuunnitelmille. Leena + Guess yhdistelmä onkin herättänyt jo mukavasti kiinnostusta. On hienoa, että muutkin ovat pitäneet yhdistelmää hyvänä, itse olen siitä tosi innoissani! Molemmat koirat ovat nuoria ja niiden menestystarinat ovat vielä edessäpäin. Heini ja Guess pääsivät Sagin Top Teamiin ja kun saadaan tää pentuasia pois tieltä, niin parista tullaan kuulemaan varmasti.

Kovasti tekis mieli itsekin pitää yksi tästä pentueesta...

Inkerin ekasta Q- pentueesta en tule käyttämään jalostukseen ketään.
Pentue on terve ja omistajat ovat hurjan tyytyväisiä koiriinsa, näkyyhän se tuloksistakin; Himo ja Qra nähdään varmasti ensi kesän arvokisojen kärkikahinoissa agilityssa, Ais esiintyy Heinin sirkuksessa jo rutinoituneena aina vain suuremmilla areenoilla ja suoriutui tokossa EVLn upealla ykkös- rivistöllä. Devin kisaa tokossa ja agilityssä, samoin Jossu. Nasti treenaa jälkikisoihin.
Pentue on kuitenkin ollut haastava luonteiden puolesta ja tässä kohtaa olen kiitollinen, että ne ovat päätyneet juuri oikeisiin koteihin.Tosin Nastin "oikea" koti on vielä edessäpäin, näkyi olevan myytävänä yhdellä palstalla. Toivottavasti osaava koti löytyisi.
 Niissä esiintyy vahvana luonteenpiirteenä terävyyttä ja tämä on aiheuttanut jonkinverran ongelmia. Inkin tokalla pentueella terävyyttä ei esiinny, joten yhdistelmä Dewi Tweedin kanssa tuotti tämän piirteen. Tämän vuoksi jätän jalostusoikeuteni myös käyttämättä. Terävyys ei kuulu minun ihanteeseeni rodusta, enkä halua viedä sitä eteenpäin. Harmillinen ja raskas päätös, mutta uskon sen olevan oikea.
Koiran kanssa eletään arkea kuitenkin 90% elämästä ja luonne on arjessa ensiarvoisen tärkeä! Eikä pidä ymmärtää nyt väärin; Karmiwan Qt ovat loistavia koiria, minun mielestäni vain liian haastavia luonteeltaan, etenkin kun leppoisampiakin vaihtoehtoja on ;).

Aksaamassa on käyty harvakseltaan ja Pink edistyy jätti harppauksin. Olen treenaillut kotona myös tokoa ja hyvältä tuntuu sekin. Pitäis mennä katsomaan muutamat kokeet, että uskaltais osallistua niihinkin. Paimennustreenejä jatketaan keväällä ehdottomasti!

Alkuvuosi varmasti täyttyy harrastus puuhista ja otetaan menetetty syksy sen osalta takaisin.

RIP Tuubi

Tuubi eli FI MVA FI TVA EST TVA BH Cabaroo ToBe Or Not To Be s.6.11.2003 nukutettiin armeliaaseen ikiuneen 1.10.2015.

Tuubi on ollut elämäni koira ja merkittävä monella tapaa. Haaveilin sen ostaessani agilityurasta sen kanssa, mutta D/D lonkat eivät sovellu mielestäni niin fyysiseen lajiin. Niinpä tokosta tuli meidän juttu. Tuubi oli lajissa varsin lahjakas ja perfektionisti luonteella kun se hommia teki, oli tulokset hienoja. Luulen, että minulle se oli liiankin hyvä koira.
Aloitimme tokouran heti kun koira täytti 10kk ja sen kanssa etenin tottelevaisuuden kärkikahinoihin tässä maassa. Ei me mitään isoja skaboja voitettu, mutta sen kanssa oli  niin upeeta mennä kehään; aina sai olla ylpeenä. Muilla koirillani en ole yltänyt vastaavaan fiilikseen.
Tuubi oli myös loistava perhekoira; se rakasti kaikkia ja kaikki rakastivat sitä. Se oli kaikessa aina mukana ja sen  kanssa oli äärettömän helppoa liikkua ja olla missä vain. Ainoa kenen kanssa sille tuli ongelmia oli hänen nuorempi velipuolensa Troy. Vaikka ikäeroa oli 4v äityivät niiden välit niin huonoiksi, että lopulta 2012 Tuubi muutti ystäviemme luokse eläkekotiin, aivan lähelle meitä.
Sielä Tuubi ehti viettää neljä rakkauden täyteistä vuotta perheen suuresti rakastamana lemmikkinä.
Hautasin rakkaan ystäväni mökille lauantai aamuna 3.10. tuntien suurta kiitollisuutta siitä, että tämä upea koira osui kohdalleni. En unohda sitä koskaan.

Vanhempien työnäytteitä!

Tulevan pentueen emä Guess agilityn parissa:

https://www.youtube.com/watch?v=FCmJAd6b8I4

Ja Leena paimenessa. (toivottavasti näkyis.. Karmiwan fb-seinä.)

https://www.facebook.com/KarmiwanBordercollies?ref=hl

Elämä jatkuu ja vaihtelee suuntaa.

Meikäläisen hauva-hommat on saaneet pahan kilpailijan kahvakuula urheilusta ja kuntonyrkkeilystä. Millään ei meinaa illat riittää viikossa kaikkeen. Jos jotain haluaa, pitänee jostain luopua...? Ja kun viellä päätin osallistua Girevoy SM veteraaneihin, niin sen tietää missä aika kuluu.
Agilitykisaaminen on jäänyt aikas vähälle, kun treenaaminenkin on ollut minimaalista. Nyt aloitettiin viellä mökillä autotallin rakennus, joten sieltä minua voi etsiä viikonloppuisin; lapioimassa ruokaa betonimyllyn kitaan :) .

Kivaa toki ois kisata ja eritoten pärjätä, mutta kyllä se juna on tainnut mun pysäkin ohittaa. Ja jos/kun lapsilleen haluaa jättää perinnöksi muutakin kuin muutaman vähän täytetyn kisakirjan agilitysta, on asiat pistettävä tärkeysjärjestykseen.
Kisaamista ei koirat osaa kaivata. Niille lauma on tärkein ja hyvä turvallinen yhdessä olo. Eikä kisaamattomuus tarkoita, että niiden kanssa ei tehtäis mitään, mikä lienee yleisin harhaluulo.

Koirarintamalle kuuluu kuitenkin pääsääntöisesti hyvää.
Pink kuvattiin kesällä luustoltaan terveeksi ja se on osoittanut luontaista pätevyyttä paimennuksessa. Agilityssa haasteita piisais....

Inkeri voi hienosti ja sen upeasta jälkikasvusta innostuneena saatan astuttaa sen viellä kerran.

Troy viettää talon miehen elämää ja pyrkii vahtimaan kaalimaataan huolella ;)

Tuubia näin myös kesällä ja se on huonossa jamassa, koska lonkat... Luultavammin Tuubin viimeinen kesä :(

Guess oli hoidossa ja hänestä on kyllä tullut aivan ihana neiti! Säpäkkä ja hieno luonteeltaan.

Guessille kävin katsastamassa myös sulhasen Valmis Lennox aka Leena.

Leena on tullut Suomeen joulukuussa kasvattajaltaan Anni Ritakalliolta paimeneksi koulutettuna. Nyt se on töissä n 80 lampaan tilalla. Näin sen työskentelyä ja se on kyllä huikee! Käsittämätöntä, että se on vasta 2v.
Anni kasvattaa bortsuja Englannissa Valmis sheepdogs-nimellä ja on menestynyt upeasti paimennus kisoissa Leenan emällä Comebye Jazzilla. Annin sivuilta löytyy videoita myös Leenasta 14kk iässä.
Leenan sisaruksista ja vanhemmista löytyy siltä myös tarkempaa tietoa; http://www.valmissheepdogs.com/#!jazz-x-ben/c1l4l
Mikäli kaikki menee hyvin Guess astutetaan kevään juoksusta helmi-maaliskuussa.

Kesä kääntyy syksyyn ja hiljalleen se valo taas häipyy Suomen maasta. Jospa sen kestäis kun odottelee kaikkea uutta tapahtuvaksi!! :)

Talvinen loma.

Pitkästä aikaa jos tätä blogiakin päivittäisi.

Kevät on lähtenyt käyntiin hyvin  (kelien puolesta) jo kertaalleen, kunnes tuli mun lomaviikko ja takatalvi. No, mulla on lämmin mökki ja netflix täys katsomatonta matskua.

Kasvatit on aloittaneet vuoden ripeästi kisaillen tokossa ja agilityssa. Tulokset on kyllä upeita, hiljaiseks vetää; kaksi tytöistä on jo kolmosissa agilityssa ja sertiä ja tuplaa on  kerätty ja toko-uratkin on nousujohteisia! Upeeta!
Inkerin kanssa on treenattu kyl koko talvi, kisatulokset ei saa kuitenkaan hihkumaan riemusta. Vihelsin sitten pelin poikki ja Taija sai mun kovaan kalloon taottua muutaman  agilityn lainalaisuuden. Sen työn tuloksista toivottavasti pääsen jossain kohtaa nauttimaan. Kunnianhimo lajia kohtaan on laantunut aikalailla, monestakin eri syystä.
Alkuvuodesta perustin oman toiminimen lähinnä kahvakuulakoulutuksia varten ja se osa elämää vaatii aikaa tällä hetkellä. Siinä myös rahamylly käy ajoittain myös toiseen suuntaan, eli saatan tienatakin jotain. Myös tulokset kuulaamisen ja nyrkkeilyn saralla on jotenkin palkitsevampia tällä hetkellä kuin vaikka aksassa. Olen myös aikasemminkin todennut agilityn hintojen karanneen mun ulottumattomiin. Harvoin kun sitten raaskii kisata ei hyllyrivistö juurikaan motivoi... mut koitetaan jotain viel siinäkin saada aikaseksi.

Pink on kasvanut hienoksi nuoreksi neidiksi! Villi vilperi se on ja mulla on ollut vaikeuksia saada ruokaa tarttumaan sen kiireiseen kroppaan. Tokon perusteita hinkataan, edistytään ja pakitetaan. Agility on tullut tutuksi enimmäkseen katsomon puolelta, mutta kyllä hän jo muutaman esteenkin osaa. Sen hän on katsellessaan oppinut, että kovaa pitää mennä!

Jännä kesä edessä kun Pink ja sen sisarukset tulevat kuvausikään. Kasvatti tapaamisessa palmusunnuntaina olikin kivasti Inkin jälkeläisiä molemmista pentueista. Kyl on erilaiset pentueet !! Pojat Tronic-pentueesta ovat tosi komeita ja vahvoja, jotenkin jo hyvin valmiin oloisia. Pink oli ainoa honkkeli-varsa porukassa.

Nuoresta iästään huolimatta on pentue herättänyt huomiota ja Pinkilläkin on jo pentujono ja samaa kuulin muiltakin. Hassua jotenkin, kun ne on vasta ihan babyjä.
Karmiwat taas ovat duunareita viimesen päälle ja niiden haastavahko luonne vaati omistajilta paljon. Palkintona on kuitenkin huikeita tuloksia kun kaiken saa kanavoitua oikein.

Pentusuunnitelmiakin pitäisi tehdä Guessin osalta ja ehkä myös jollekin Karmiwalle. Uroksen löytäminen on vaan jotenkin yli-vaikeeta. Tieto lisää tuskaa jne..
Totuus on, että 100% tervettä linjaa ei ole olemassakaan, ei Suomessa eikä ulkomaillakaan. Riskien minimointiahan se siis lopen on. Eräs viisas ystäväni sanoi hyvin, että pitää muistaa koirien selviytymisstrategia; ne lisääntyy tehokkaasti siksi, että vahvimmat selviytyisi. Joukkoon näin ollen mahtuu myös sairaita yksilöitä ja se kuuluu asiaan, näin tapahtuisi myös luonnon valinnassa. Niiden kanssa on vain elettävä, kukaan ei lie tahallaan jalosta sairautta.
 Mut joo, nää on ikuisuusjuttuja ja perin arkoja aiheita, sen sain tuta kun kerran  aikaisemmin kirjoitin jotain terveystutkimuksista...

Yhtäkaikki; nautin ihanista koiristani, muista harrastuksista ja koitan pitää pipon sopivan löysällä niin harrasteissa kuin jalostuksessakin. Kummassakin kun on se totuus, että yhtä ainoaa oikeaa ei ole.

Mahtavaa matkaa kohti kesää ja valoa!!